-
Kumman sinä valitset?
-
Kumman sinä valitset?
Heta Majamaa (os. Ahonen)
33 vuotta
Tällä hetkellä asun Haminassa, mutta kotoisin olen Kuopiosta. Elämän aikana myös muun muassa Lahti, Helsinki ja Oulu ovat tulleet enemmän tai vähemmän tutuiksi.
Äiti toukokuusta 2021 alkaen.
Vakavailmeisen ja tuntemattomille ihmisille helposti kylmältä vaikuttavan kuoren alta löytyy huonolla huumorilla varustettu, empatiakykyinen, vahvasti tunteella elävä ja päämäärätietoinen nainen. Näiden lisäksi minua leimaa vahvasti suuri halu auttaa ja tukea muita ihmisiä.
Omaa urheilutaustaa on 3-vuotiaana aloitetusta baletista, nykytanssin, jazz-tanssin ja kilpa-aerobicin kautta nykyiseen tavoitteelliseen kuntosaliharjoitteluun. Tällä hetkellä treenaan omaksi iloksi, mutta takaraivossa ajatus kilpailla ehkä vielä joskus kolmannen kerran bikini fitness– kilpailuissa. Edellisten lisäksi lapsesta saakka elämääni ovat kuuluneet murtomaahiihto, luistelu ja lumilautailu talvisin sekä lenkkeily kesäisin.
Fyysisiä rajoittavia tekijöitä ovat olleet – tai ovat edelleen – takareisien revähtymät, olkapäiden virheasento, skolioosi ja astma. Jokainen edellämainituista on hetkellisesti saanut motivaation urheilua kohtaan katoamaan lähes täysin, mutta ajan kanssa niiden kanssa on oppinut elämään ja hyväksynyt ne – ja niiden tuomat rajoitteet – osaksi minua. Harva vamma tai sairaus kuitenkaan estää – tai oikein toteutettuna edes rajoittaa – elämää ja liikuntaa.
Liikunnallinen aktiivisuus on vaihdellut lähes nollasta sataan elämän aikana. Liikkuvassa ja urheilevassa perheessä kasvaneena arkiliikunta, harrastukset ja viikonloppuisin urheilu perheen kesken kuuluivat itsestäänselvyytenä elämääni. Ala-asteella balettitreenejä oli 6 kertaa viikossa, ja vähintään samaan määrään päästiin kilpa-aerobicaikoina myöhemmin. Kun takareidet revähtivät, loppui kiinnostus urheilua kohtaan kokonaan. Muutama vuosi menikin täysin minimiharjoittelulla, lähinnä Cooperintesti mielessä ”pakotettuna”. Lopulta kuitenkin löysin kilpaurheilun päättymisen jättämään aukkoon itseäni aidosti kiinnostavan harrastuksen: tavoitteellisen kuntosaliharjoittelun. Ja sille tielle sitten jäätiinkin ainakin toistaiseksi.
Myös ravinnon suhteen on menty terveellisestä epäterveelliseen ja takaisin. Lapsena monipuolinen terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi olivat itsestäänselvyyksiä, jotka myös tukivat runsasta harjoittelua. Nuorena monista syistä ruokavalio kuitenkin muuttui huonommaksi. Välillä kärsin epäterveellisen ruuan ahmimiskohtauksista, välillä mentiin ajanjaksoja aivan liian vähäisillä kaloreilla ja välillä ainoastaan karkit, sipsit ja munkit tuntuivat maistuvan. Onneksi lopulta järki syömiseen löytyi taas, ja tällä hetkellä päivittäin tulee syötyä todella suuria määriä puhdasta ruokaa – kuitenkaan herkuttelua unohtamatta. Riittävän ja puhtaan syömisen ansiosta kehonkoostumuskin on muuttunut niin sanotusta laihaläskistä nykyiseen, ei nollarasvoissa olevaan, mutta myös lihasta sisältävään kroppaan.
Liikunnan ja ruokailun lisäksi myös henkisellä puolella on ollut haasteita työuupumuksen ja sen aiheuttaman masennuksen muodoissa. Näiden kautta olenkin oppinut aidosti ymmärtämään ja ajattelemaan ihmistä suurena kokonaisuutena: mikäli mieli ei voi hyvin, ei kehokaan voi hyvin.
Valmentajana olen pääsääntöisesti vaativa ja tiukka: treeneissäni ei löysäillä, vaan tavoitteena on, että jokainen pääsee ylittämään itsensä yhä uudestaan ja uudestaan! Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että en huomioisi valmennettavan elämäntilannetta, jaksamista ja toiveita: joskus kovat treenit eivät ole sen hetkiseen tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu. Tällöin esimerkiksi rennot kävelylenkit yhdessä, pitkät huolelliset kehonhuoltotunnit tai pelkkä aito keskustelu elämää kuormittavista asioista ovat se ainoa oikea vaihtoehto, jotta keho ja mieli voisivat mahdollisimman hyvin.
Valmentajana haluan aina löytää jokaiselle valmennettavalle juuri hänelle parhaiten sopivat tavat ja keinot omaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Mikäli kotoa ei ehdi ruuhkavuosina salille, niin sitten treenataan kotona. Mikäli keho on täysin ”tiltissä”, niin valitaan palautumista tukevaa harjoittelua viikkoihin. Tai mikäli kana ja riisi eivät enää kiinnosta ja maistu, niin lopetetaan niiden syöminen. Etsitään siis juuri Sinulle sopiva tasapaino sekä ruokailuun että harjoitteluun.
Edelliseen kohtaan liittyy toki myös toinen puoli: koska panostan ja annan itsestäni 100% jokaiseen valmennussuhteeseen, toivon – ja jopa oletan – valmennettavilta aitoa halua ja kykyä sitoutua projektiin. Valmentajana annan Sinulle kaikki tarvittavat tiedot ja tuen, ikäänkuin mahdollistan muutoksen, mutta Sinun täytyy loppupeleissä itse tehdä varsinainen työ. Minä kun en valitettavasti voi puolestasi kävellä karkkihyllyn ohi tai lähteä lenkille työpäivän päätteeksi.
Suurimmat ammatilliset intohimoni ovat elämäntapamuuttujissa, painonpudottajissa ja kuntosaliharrastajissa. Näiden lisäksi laajempana ajatuksena ja tavoitteena ovat terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy mahdollisimman laajassa mittakaavassa. Jokainen meistä kun voi vaikuttaa omaan terveyteensä, geenit ovat vain hyvin pieni osa kokonaisuutta.
#LiikeOnLääke #MonipuolisuusKunniaan
